Tiina-Maria Leinonen: Mies hopeisella vuorella (Saaga-kirjat 2016)

Posted on

”Haalea katuvalo salasi enemmän kuin paljasti. Suurimmassa osassa ikkunoista oli pahvit. Piha oli likaista hiekkaa ja levottomia ruohotuppoja. Siellä täällä lojui roskia ja lohjenneita betoninpalasia. Aita oli repeillyttä verkkoa. Minun uusi kotini, se afrikkalainen.”

Elli Karjalainen seisoo lennettyään puolitoista vuorokautta Suomesta Keniaan lentokentällä ja tajuaa, että kukaan ei ole häntä vastassa. Hän on yksin vieraassa maassa. Hänellä on nälkä ja kuuma. Edessä on pesti hyväntekeväisyysjärjestö Pelican Helpissä.  Ellin tavoitteena on tehdä merkityksellistä työtä ja auttaa paikallisia ihmisiä. Pian on kuitenkin selvää, että mielikuvat ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Apu ei välttämättä menekään perille ja Elli ei saa asioita aikaan, vaikka tahtoa riittäisi pienen kylän verran. Tiina-Maria Leinonen kuvaa hyvin sitä turhautumista, joka Elliä vaivaa, kun hän ymmärtää, että asiat eivät menekään kuin hän oletti sekä kuinka vähän yksi ihminen voi maailmaa paremmaksi paikaksi muuttaa.

Elli tutustuu kirjavaa joukkoon ihmisiä, joista yksi on argentiinalainen lähetystyöntekijä Ritchie. Ritchie opiskelee katoliseksi papiksi. Ellin ja Ritchien suhde on lähes yhtä vaikea kuin Ellin suhde työnantajaansa Pelican Helpiin. Niin mies kuin hyväntekeväisyysjärjestö ovat monimutkaisia mysteereitä, joiden toiminta hämmentää nuorta naista. Miten Elli pystyy kilpailemaan Ritchien vakaumuksen kanssa? Ja kumman Ritchie lopulta valitsee: Ellin ja vai Jumalan? Ja millaisen hinnan Elli lopulta joutuu maksamaan yrittäessään auttaa muita?

”Sattumilla on kyky kasaantua varteenotettaviksi, niistä voi tulla elämä.”

Mies hopeisella vuorella toi mieleen Paulo Coelhon romaanit, joissa tarinan seassa viljellään elämänviisauksia. Romaanissa onkin paljon filosofista pohdintaa elämästä ja kristinukosta. Kirjassa kuvataan afrikkalaista elämänmenoa, joka on yhtä aikaa tavallista, sydäntä särkevää ja kaaosmaista. Koskettavia ihmis- ja eläinkohtaloita vieritetään lukijan silmille, välillä niin ettei näky jätä lukijaa rauhaan.  Mies hopeisella vuorella oli mielenkiintoinen kuvaus Keniasta ja Afrikasta ja sitä lukiessa tajusin, kuinka paljon enemmän pitäisi lukea kirjoja, jotka sijoittuvat Afrikkaan.

”Siunaus on virtausta ajassa. Jokainen rukous on lopullinen muutos. Jossain he ovat ja se on todellista. Minä olen levossa, vain maailma liikkuu. Näen yksittäisiä valoja pimeässä ja odotan aamua.”

Kiitos Tiina-Maria Leinoselle arvostelukappaleesta.

JG