Emelie Schepp: Ikuisesti merkitty (Suom. Hanna Arvonen, HarperCrime 2017)

Posted on

Maahanmuuttoviraston johtaja Hans Juhlen murhataan kotiinsa. Poliisilla on johtolangat vähissä ja epäilykset kohdistuvatkin hänen vaimoonsa. Tutkinta saa kuitenkin uuden käänteen, kun pieni poika löydetään ammuttuna. Hänen ruumiinsa vierestä löytyy sama ase, jolla Juhlen ammuttiin. Miten ihmeessä tämä pieni poika voi liittyä korkeassa asemassa olevan miehen murhaan?

Syyttäjä Jana Berzeliukselle Juhlenin murhatutkinta on kuten mikä tahansa tutkinta. Jana on kova, velvollisuudentuntoinen, salaperäinen ja nuori. Hän on varakkaan perheen tytär, joka tuntee niskassaan sukunsa menestyspaineet. Mutta kun pojan ruumiinavauksessa selviää, että hänen niskaansa on kaiverrettuna nimi, Thanatos – Kuoleman jumala, Janan henki salpautuu ja hän tajuaa, että tämä tutkinta tulee olemaan hänen elämänsä tärkein. Jana on valmis vaarantamaan kaiken saavuttamansa löytääkseen syyllisen ennen poliisia. Koska nuo kirjaimet pienen pojan iholla tuovat päivänvaloon Janan näkemät painajaiset… koska pelkkää untahan Janan yöllä näkemät tapahtumat ja ihmiset ovat…

Itse juoni ja sen käänteet pitävät lukijan otteessa ja onnistuvat yllättämään kerta toisensa jälkeen, itselläni viimeiset pari sataa sivua meni ihan heittämällä, mutta Scheppin luoma henkilögalleria on myös onnistunut. Päähenkilö Jana Berzelius on mielenkiintoinen tapaus ja on kiehtovaa seurata, miten hänen tarinansa jatkuu seuraavissa osissa, mutta yhtä mielenkiinnolla haluan tietää miten rikosetsivien Henrik Levanderin ja Mia Bolanderin elämät jatkuvat. Henrik on pehmeä perheenisä, joka tarvitsee vaimoltaan luvan jopa kuntosalillakäymiseen ja kammoksuu hiuksiinsa ilmestyviä harmaita, kun taas Mia on salajuoppo, joka tuhlaa palkkansa ennen kuin se on edes ehtinyt asettumaan hänen pankkitililleen. Siinäpä vasta mahtava parivaljakko rikoksia ratkomaan!

Ruotsalaisen, ennen mainosalalla työskennelleen, Emelie Scheppin esikoisdekkaria on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta. Myynti on uskomatonta, kun ottaa huomioon, että vuonna 2012 kustantamot torjuivat Scheppin käsikirjoituksen, jonka vuoksi hän päätti julkaista kirjan omakustanteena. Päätös kannatti, kirjasta tuli nopeasti hitti ja vuonna 2016 Schepp valittiin Ruotsin parhaimmaksi dekkaristiksi.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

JG

P.S. Myös mm. Kirjasähkökäyrä ja Lukutoukan kulttuuriblogi tykästyivät Scheppin esikoiseen.


Matti Laine: Pahuuden hinta (Bazar 2017)

Posted on

Entinen menestysvalmentaja Ilkka Lammensalo löydetään kuolleena jäähallin pukuhuoneesta. Epäilyt kohdistuvat entiseen jääkiekkoilijaan Elias Vitikkaan. Kun poliisilta ei löydy haluja löytää muita mahdollisia syyllisiä, joutuu Elias ottamaan lain omiin käsiinsä yhdessä bisneskumppaninsa Myllärin kanssa.

Selvittäessään Lammensalon kuolemaa, Vitikka joutuu kuitenkin toimimaan kieli keskellä suuta. Hän kun ei ole kuitenkaan ihan viaton kaveri. Helsingin alamaailma on vähän liiankin tuttu tälle entiselle kiekkoilijalle. Vitikka saa selville, että Lammensalo oli ennen kuolemaansa pyytänyt nähtäväkseen valokuvia vuosien takaisesta Jaguaari-leiristä, jossa nuoria kiekkoilijalupauksia harjoitettiin yhdessä taitoluistelijoiden kanssa. Kuvissa velmuilevat kolme nuorta miestä. Miten nämä liittyvät tapaukseen? Kun Vitikka lähtee jäljittämään näitä pelaajia, hän huomaakin, että pahuus piilee sielläkin mihin siihen ei haluaisi törmätä. Samaan aikaan iltapäivälehdet lööppeineen riepottelevat nuoren jäätanssijan Katariina Niemen katoamista. Voiko se olla sattumaa?

Helsinkiläinen kirjailija ja näytteli Matti Laineen luoma Elias Vitikka on ristiriitainen hahmo. Hän tienaa elantonsa ja elättää perheensä laittomalla venebisneksellä. Hänelle ei tuota vaikeuksia kiristää ja uhkailla vihamiehiään ja mennä sen jälkeen kotiin Sonjansa ja lastensa luokse, joita hän rakastaa yli kaiken. Hän rikkoo lakia, tekee yhteistyötä alamaailman kanssa sekä tekee pilatesvenytyksiä ja juo mutteripannulla keitettyä espressoa. Vitikka häilyy hyvisten ja pahisten välimaastossa ja lukija ei välillä tiedä kumpaan kategoriaan Vitikka itse kuuluu. Ja se tekee tästä päähahmosta mielenkiintoisen.

Viihdyttävä ja koukuttava Pahuuden hinta on kolmas Vitikka-dekkari, mutta siihen kannattaa tarttua, vaikka kaksi ensimmäistä olisikin lukematta. Kirja toimii vallan mainiosti itsenäisenä teoksena. Sen enempää paljastamatta loppua on selvää, että Elias Vitikan tarina ei pääty tähän kirjaan. Jatkoa on todennäköisesti tulossa. Sitä siis odotellessa…

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.

JG

P.S. Kannattaa lukea myös mitä Lukutoukan kulttuuriblogi tykkäsi Vitikasta ja Pahuuden hinnasta.